Saaran ja Nekun kotisivut

UUTISET 2008

14.12.2008: Koirahiihdon harjoituskisat Jällivaarassa.
Kello herätti meidät aamulla puoli neljä ja vähän vaille viisi olimme jo matkalla kohti Ruotsin lappia. Heti autoon päästyä nukahdin ja heräsin vasta Ruotsin puolella. Kisat oli muutettu vain viikkoa aikaisemmin virallisista kisoista harjoituskisoiksi ja ilmoittautuminen uusittiin. Ilmoittautuessamme kisapaikalla saimme todeta ettei läheskään kaikki olleet ilmoittautuneet uudestaan, kilpailijoita oli vain reilu kymmenen ja meidänkin sarjasta kaikki muut olivat jääneet pois. Suomalaisia taisi olla listassa enemmän kuin ruotsalaisia. Kävimme verryttelemässä ja saimme huomata että hyytävä -18 asteen pakkanen oli tehnyt ladusta varsin nihkeän ja edellispäivänä satanut uusi lumi ei yhtään helpottanut menoa. Kuvasimme Hannan kanssa yhdistettyä ja sen jälkeen oli minun ja Nekun startti. Heti alusta alkaen hiihto tuntui raskaalta kun ei liikkunut eteenpäin vaikka kuinka hiihti. Puoli minuuttia meidän perään lähti A-naiset ja sain päästellä muita kokoajan ohi. Nekku ei juossut kovin hyvin ja maalissa selvisi syykin, tassujen pohjissa oli anturoitakin isommat lumipallerot. Oli kyllä semmoinen keli että joutui tekemään koko ajan täysillä töitä. Yhdessä kohti suksi upposi pehmeään henkeen niin että kaaduin, mutta siitä pääsin äkkiä ylös. Viiden kilsan lenkkiin kului aikaa peräti 13.33, mutta en ole huolissani siitä sillä tuossa kelissä en paljon parempaakaan odottanut. Heti verryttelyjen jälkeen lähdimme kotiin. Kiitos Jyrkille, Matille ja Hannalle mukavasta reissusta! :)

7.12.2008: Koirahiihdon harjoituskisat Rokualla.
Alunperin Kiiminkiin suunnitellut kisat jouduttiin valitettavasti lumen puutteen takia siirtämään Rokualle. Rokualla lunta oli onneksi varsin hyvin ja keli mitä parhain kisaamiseen. Matka meidän sarjassa oli vain 3km ja aikuiset kiersivät saman lenkin kaksi kertaa. Lähtönumerot arvottiin paikanpäällä ja starttasimme Nekun kanssa A-sarjojen perään. Vetonaru oli meillä normaalia lyhyempi ja en ollut tottunut siihen joten heti alussa tuntui että menen laskussa Nekun päälle ja kun jarrutin vauhtia horjahdin ja lensin juuri ennen ylämäkeä ja kaikki vauhti oli pois. No pääsin pian ylös ja muuten loppumatkan hiihto meni hyvin ja Nekku juoksi tosi hyvin. Kolmen kilsan matka on niin lyhyt että maaliin tultiin oikeastaan ennen kun ehdin huomatakaan. Matkalla tuli yksi ohitus joka meni ihan hyvin. Aika meillä oli 7.07, paras kaikista B-koirista. Meidän sarjassa ei ollut muita kilpailijoita. Teimme loppuverryttelyt ja sen jälkeen jaettiin palkinnot.

18.-19.10.2008: Koirajuoksun SM-kisat Riihimäellä.
Minna ja Joel hakivat meidät perjantaina aamupäivästä ja suuntasimme kohti Riihimäkeä. Matkaa kertyi lähes 600km ja aikaa kului yli kahdeksan tuntia. Majoituimme Lempivaaran camping -alueelle pieneen mökkiin, joka todellakin oli pieni ;)
Lauantaiaamuna meillä oli startti jo klo 11, joten paikalla piti olla hyvissä ajoin. Matkana junnuilla oli 2.4km. Kävimme verryttelemässä ja tutustumassa rataan, joka vaikutti varsin sekavalta. Jännitti aika kovasti... Lähtöaika tuli pian, tyttöjen sarja lähti ensimmäisenä. Olimme Nekun kanssa kolmansina starttivuorossa. Lähtö meni hyvin, mutta heti parin sadan metrin päästä tuli ensimmäinen ongelmakohta: rata kääntyi viistoon vasemmalle, mutta aitanarut näyttivät että on jatkettava suoraan. Naru oli aika korkealla ja yhtäkkiä Nekku oli jo juossut sen alta aikeissa seurata rataa. Kun se hoksasi että oli mennyt väärään suuntaan se sinkosi takaisinpäin ja hyppäsi narun yli jääden samalla valjaista ja jaloista kiinni naruun. Ratavalvoja juoksi avuksi irrottamaan Nekkua mutta aikaa kului varmaan puoli minuuttia ennen kuin Nekku saatiin irti. Tämän jälkeen pääsimme juoksemaan melko pitkästi ilman ongelmia ja juoksu kulki ihan kohtuullisesti, jaloissa vaan tuntui jonkin verran kipua. Melko lähellä maalia Nekku hyppäsi taas yhden narun yli joka oli melkein maassa, mutta hyppäsi kuitenkin saman tien takaisin. Viimeinen hidaste tuli loppusuoran alkupäässä kun reitti mutkitteli metsässä missä ei ollut ratapohjaa ollenkaan, vaan naruja ristiin rastiin. Nekku hyppäsi taas yhden korkean narun yli ja meinasi tulla alta ja meni aikaa että sain sen niin etäällä narusta, että se sai vauhtia hypätä sen yli takaisin. Sitten oli enää loppusuora. Maalissa selvisi lähes heti että olimme tulleet kuitenkin toisiksi. Jonkin ajan päästä tuli myös ajat; olimme hävinneet vain kuusi sekuntia kullasta ajalla 9.16. Harmitus oli aika suuri, koska tämä oli viimeinen vuosi kun voin kisata junnusarjassa, eli enää ei ole mahdollisuuksia. Kävimme verryttelemässä ja sen jälkeen jaettiin palkinnot. Voitimme Nekulle säkillisen ruokaa, ja yllättäen sijoituimme koirajuoksun Motivaattori-cupissa, koska junnuja oli muissa kisoissa ollut niin vähän, että meidän pelkästään tämän kisan pisteet riittivät kolmossijaan! Saimme sitten toisenkin säkin, joten tuli Nekulle kunnolla ruokaa ja hyödyttiinpä ainakin taloudellisesti :)) Illan vietimme rennoissa merkeissä käymällä ravintolassa syömässä ja rentoutuen "ihanassa" mökissä :) Illalla paineet tosin nousivat kun pääsinkin yllättäen OPKY:n ykkösviestijoukkueeseen, kun Minna ei voinutkaan juosta.
Sunnuntaina oli vuorossa viestit, jotka kisattiin samalla 2.4km:n radalla. Kisaan oli ilmoittautunut 24 joukkuetta, joista 23 oli paikalla eli varsin runsas joukko. Minä ja Nekku oltiin siis Oulun palveluskoirayhdistyksen ykkösjoukkueessa Jarin ja Jyrkin kanssa, kuten viime vuonnakin. Joukkueet jaettiin kahteen erään: ns. kuuma erä klo 11 ja toinen klo 12. Yhdentoista erässä starttasivat yhdistysten ykkösjoukkueet ja aikaisempien tulosten perusteella voittokamppailussa olevat. Meidän joukkue oli tässä ekassa erässä. Jari lähti meiltä ensimmäisenä matkaan yhteislähdössä, tullen vaihtoon kakkosena, vain vähän johtavan Rovaniemen perässä. Sitten pääsimme me matkaan Nekun kanssa. Nyt juoksu meni paremmin kuin eilen, eikä Nekku hyppinyt kuin vain yhdessä kohdassa, mistä se tuli heti takaisin. 15 sekuntia meidän perään lähtenyt mies sai meidät kuitenkin kiinni melko pian, mutta se olikin kyllä arvattavissa. Ohitus meni hyvin. Maaliin tulimme Nekun kanssa siis kolmansina ja lähetin Jyrkin ankkuriosuudelle. Jyrki säilytti sijoituksemme, mutta tuloksesta ei vielä voinut olla varma sillä toinen erä oli juoksematta. Odotellessa kuvasin juoksuja ja pian toisen erän jälkeen selvisi, ettei meitä oltu ohitettu, voitimme siis pronssia! Palkintojen jako oli pian kisan jälkeen ja sen jälkeen Ari tulikin jo hakemaan minut Helsinkiin, Nekun lähtiessä Minnan kyydissä kotiin.
Kiitos kaikille seurasta ja Minnalle kyydistä! Vähän jäi kyllä huono maku tuosta yksilökisasta, mutta tämmöistä urheilu on, aina sattuu ja tapahtuu.

Lisää kuvia

4.-5.10.2008: Koirapyöräilykisat Rovaniemellä.
Lähdettiin Roihin lauantaiaamuna aikaisin. Menimme suoraan kisapaikalle, missä ei ollut paljoakaan ylimääräistä aikaa. Kävin kiertämässä rataa ja verryttelen Nekkua. Ekat startit oli klo 11 ja meidän lähtöaika 11.20. Kisat olisivat olleet oikeasti SM-kisat, mutta muita junnuja ei ollut taas vaihteeksi kisassa mukana, joten ei SM-arvoa ollut sarjassa. Minna kisasi naisten sarjassa ennen meitä minun pyörällä ja aikuisten tultua maaliin oli meidän startti. Lähtö meni hyvin vaikka lähdettiin jyrkähköön ylämäkeen. N. kilsa oli nousuvoittoista osuutta, minkä jälkeen alkoi lasku. Sitä kesti oikeastaan maaliin saakka, ensin jäykempänä ja siitä hiljalleen loiventuen. Kierros oli nopeasti ohi, 3km aikaan 5.08. Ensimmäisenä päivänä kisapaikalla ei ollut muuta tapahtumaa, sillä kisa jatkuu vielä seuraavalle päivälle, joten kisan jälkeen ajoimme vuokraamallemme mökille Ounasvaaran juurelle. Illan vietimme pääosin kyläillen sukulaisten luona.
Aamulla heräsimme aikaisin, mutta silti tuli loppujen lopuksi aika kiire kisapaikalle. Ehdin kuitenkin hyvin verrytellä Nekun ja itteni. Lähetin taas Minnan ja Odin matkaan ja taas, samoin kuin eilen, aikuisten tultua maaliin oli meidän sarja. Pyöräily sujui samaan malliin kuin edellispäivänä ja ajaksi tuli 5.06 eli aikakin oli lähes sama. Palkintojen jakoa odotellessa kävimme hakemassa tavarat mökistä, että voisimme lähteä suoraan kotiin. Kun kaikki sarjat oli kisattu, oli palkintojen jako. Jahti&Vahti sponsoroi kisaa ja saimme ison säkin ruokaa. Kotiin pääsimme lähtemään onneksi hyvissä ajoin ja saimme ajaa valoisan aikana.
Olen tyytyväinen suoritukseemme, Nekku juoksi erittäin hienosti, keskinopeus nousi kumpanakin päivänä yli 30km/h. Toivottavasti muutkin junnut uskaltautuisivat kokeilemaan lajia, niin saataisiin vähän kisaa. Mutta oikein mukava kokemus oli :)

Kuva © Seppo Loukkola
© Seppo Loukkola

Lisää kuvia

Kaikki tulokset

27.9.2008: Kärryajon SM-kisat Jämijärvellä.
Matkustimme Jämille perjantaina, monien mutkien kautta. Tämän takia matkaan kuluikin lähes koko päivä. :) Illalla majoituimme Jämin lomahotelliin.
Startti oli lauantaina vasta puolenpäivän jälkeen, joten ehdimme hyvin käydä tutustumassa kisareittiin. Yhden koiran junnusarjaan oli ilmoittautunut meidän lisäksi vain yksi kilpailija, joten junnut siirrettiin aikuisten sarjaan. Tämän takia ei ollut yhtään paineita ja sai lähteä kisaan rennolla mielellä tietäen, ettei ole paljon mahdollisuuksia, sillä samassa sarjassa oli miehet, naiset, junnut ja isot ja pienet koirat. Eli jokainen sijoitus viimeisestä ylöspäin olisi vaan plussaa. Lisäksi oma kunto oli aika arvoitus sairastelun jälkeen. Startista alkaen suoritus sujui kuitenkin hyvin, Nekku veti innolla ja itsekkin jaksoin potkutella kickbikea. Aika pian saimme meitä minuutin ennen lähteneen kiinni ja ohitus meni Nekulla oikein hyvin vaikka toinen koira menasi tulla eteen. Lopussa saimme 2 minuuttia aikaisemmin lähteneen näköetäisyydelle ja Nekku innostui entisestään. Maaliin tullessa olimme jo ihan toisen koirakon perässä. Aika oli 4.4km:n matkalla 11.22 ja sijoitus kahdeksas 17:sta kilpailijasta! Meidän kisan jälkeen Minna kisasi kahden koiran sarjassa, voittaen upeasti SM-kultaa, suuret onnittelut! Odottelimme vielä palkintojen jaon ja sen jälkeen lähdimme ajamaan kotiin. Olen tyytyväinen suoritukseemme, sillä muut tosiaan olivat aikuisia ja isommilla koirilla. Nekku juoksi tosi hyvin ja tästä on mukava jatkaa seuraaviin kisoihin :) Kiitos Minnalle seurasta, kyydistä ja kickbiken lainasta!

Kaikki tulokset

5.4.2008: Valjakkohiihtokisat Bodenissa.
Mistäs tässä nyt aloittaisi.. No aamulla lähdettiin Iistä ajamaan äidin, isän ja Nekun kanssa Bodeniin. Osattiin kisapaikalle aika hyvin vaikka ei oltu siellä koskaan ennen käytykään. Ajokeli oli kylläkin mitä surkein, lunta pyrytti niin rajusti että meinattiin melkein kääntyä takaisin kotiin. Kisapaikalla käytin Nekun eläinlääkärin tarkistuksessa sekä punnitsin sen ja pulkan. Meillä oli siis tällä kertaa kisamatkana 5 kilsaa pulkalla. Aikaa ei ollut kovinkaan paljon, joten kävin vain nopeasti testaamassa sukset ja verryttelin sitten Nekkua. Bodenissakin sää oli todella hirveä, noin nollan keli ja märkää lunta ja räntää satoi voimakkaan tuulen kera. Startti meillä oli noin kahdeltatoista Ruotsin aikaa. Meidän sarjassa oli vain yksi koirakko meidän lisäksi ja lähdimme minuutin niiden perään. Heti alussa alettiin kiivetä korkean mäen päälle ja sen jälkeen se oli laskua ja nousua sen mäen rinteessä. Ajattelin että kun viimeinen kisa on että pitää kyllä nyt revittää kaikki itsestä irti ja nousin niitä mäkiä aika rivakasti. Melko pitkän matkan jälkeen saimme näköetäisyydelle toisen koirakon, luulin että se on meidän edellä lähtenyt ja että saavutamme heitä. Kun olimme niitä ottamassa kiinni, jäi huomaamatta sivulle lähtenyt ladunhaara, jota ei ollut mitenkään merkitty, eikä siinä ollut ratavahteja tai mitään. Saimme koirakon pian kiinni ja huomasin ettei se ollutkaan meidän eteen lähtenyt hiihtäjä. Kun olimme ohittamassa, koira syöksähti sivulle ja näykkäisi Nekkua poskesta. Siinä samalla pulkka käännähti kyljelleen sivuttain keskelle latua. Sain sen onneksi nopeasti käännettyä ja pääsimme jatkamaan, mutta Nekku jotenkin säikähti tilannetta eikä enää juossut kunnolla. Pikkuhiljaa aloin ihmetellä kun maalia ei kuulunut ollenkaan ja latu vaan kaarsi väärään suuntaan. Kun olimme hiihtäneet jo useamman kilsan, eikä maalia näkynyt, aloin olla varma että olimme menneet vahingossa kympille. Kun olin jakanut voimat vitoselle, ei hiihto enää kulkenut ja vesisade ja kamalan mössöinen latu veivät loputkin voimat. Nekunkin vauhti alkoi hidastua, sillä muutenkin on jo loppukaudesta väsymys painanut. Hirveän matkan jälkeen alkoi maalialueelta kuulua jo ääntä, mutta vielä oli kamalia mäkiä edessä. Voimia ei ollut enää todellakaan yhtään jäljellä ja sukset tuntuivat uppoavan tahmeaan lumeen. Nekku raukka joka yritti kaikkensa veti minkä jaksoi mutta sen oli pakko kävellä mäissä koska olimme kumpikin aivan puhki. Onneksi kaarsimme sitten ikuisuuden jälkeen maalialueelle jossa piti kiertää pieni lenkki johon kuului hirveä nousu. Se saatiin kivuttua jollain ihmeen sisulla ja sitten tultiinkin jo maaliin. Otti päähän todella paljon, viimeiset kisat ja vieläpä pulkalla. Tuo oli pikku Nekulle ihan hirmumatka ja kun itse olin tietysti voimat jakanut vitoselle, ei tuossa kelissä siihen kyllä enää toista vitosta voi kiertää päälle. Hiihdon jälkeen odottelimme meidän ajan joka oli 36.35, tuosta suorituksesta, tuossa kelissä se on kyllä ihan kelvollinen. Lähdettiin sitten saman tien kotiin, ei huvittanut enää palkintojen jakoon jäädä. Ja tämän todella "mahtavan" reissun kruunasi auton hyytyminen Kemiin. Juuri ja juuri pääsimme huoltiksen pihaan johon se sitten pysähtyi ja piti soittaa hinausauto paikalle. Siinä piti sitten odotella lähes kaksi tuntia että pääsimme jatkamaan kohti Oulua hinausauton kyydissä. No päästiin sentään sitten yöllä kotiin.

28.3.2008: Onnea Nekku 5v.!

9.3.2008: Koirahiihtokisat Oulussa, Auranmajalla.
Nyt oli vuorossa oman seuran kisat ja kisapaikka kerrankin ihan lähellä :) Auranmajalla piti silti olla melko aikaisin sillä startit oli jo kymmeneltä. Jännitti miten Nekku nyt juoksisi kun se edellispäivänä oli jotenkin aika väsynyt, mutta onneksi kisarata on niin helppo. Ainoa vaan että kun latu on niin tasainen, on kokoajan hiihdettävä ihan täysillä. Oltiin näissäkin kisoissa naisten sarjassa ja sarjan ensimmäisiä lähtijöitä. Startti meni hyvin ja noin neljä kilometriä eteenpäin. Sen neljän kilsan jälkeen Nekku alkoi selvästi uupua, naru jäi löysälle vaikka miten sitä kannustin juoksuvauhti hidastui. No onneksi ei ollut pitkästi maaliin ja itsellä oli voimaa hiihtää niin koitin kannustaa Nekkua paljon ja hiihtää itse täysillä. Pian oltiin jo loppusuoralla ja maalissa oltiin Nekkua huutamassa, ei sekään sitä paljon innostanut. Aika meillä oli 12.43. Latureittiä on Auralla hieman muutettu puidenhakkauksen takia, joten aikaa ei voi verrata edellisvuoteen. Pian tuli tulokset, oli aika yllättävää että sijoituimme toiselle sijalle. Kävimme vielä verryttelemässä ja odottelimme palkintojen jakoa. Sen jälkeen suuntasimme kotiin. Nyt vaan Nekulle paljon lepoa että jaksaa vielä tämän kauden viimeiset kisat.

8.3.2008: Koirahiihtokisat Keminmaalla.
Kisoihin lähdettiin aamulla Iistä isän ja Nekun kanssa. Matka oli kivan lyhyt, vain reilu tunti. Kisapaikalla kävin ilmoittautumassa ja selvisi että sarjassamme kisaa vain kolme muuta. Olimme siis taas ilmoittautuneet naisten sarjaan Nekun kanssa.
Ennen starttia ei ollut kovin paljon ylimääräistä aikaa. Käytin Nekkua kävelemässä ja testailin suksia. Starttasimme sarjamme kolmansina. Alku meni ihan hyvin, mutta pian alkoi Nekussa havaita väsymystä. Noin kilsa ennen maalia Kati ja Nero tulivat meistä ohi, mikä oli ihan olettavaakin, varsinkin kun Nekku ei selvästikkään ollut parhaassa iskussa. Melko pian maaliin tultua kuulutettiin meidän aika, 13.20. Ihmettelin suuresti että aika parani viime vuodelta puoli minuuttia, vaikka Nekku olikin noin väsähtänyt. Oma hiihtokaan ei kulkenut parhaalla mahdollisella tavalla. Tulokset tulivat aika pian ja kuten oletinkin, olimme neljänsiä. No ei se mitään, Nekulla on ollut raskas kausi, nyt vaan pitää antaa sen levätä kun tärkeimmät kisat on jo ohi.
Jäimme vielä katsomaan palkintojen jaon ja sen jälkeen lähdimme kotiin.

Lisää kuvia kisoista

1.-2.3.2008: Valjakkohiihdon SM-kisat Imatralla.
Lähdimme ajamaan kohti Imatraa perjantai aamuna Jyrkin kanssa. Olimme varanneet Hotelli Vuoksenhovista huoneet viikonlopuksi. Perjantaina kävimme kiertämässä kisabaanat ja ravintolassa syömässä. Kun koirat oli lenkitetty, mentiin nukkumaan hyvissä ajoin.
Lauantai aamuna oli aikainen herätys ja aamupalan jälkeen lähdettiin kisapaikalle. Koirientarkastuksen ja ilmoittautumisen jälkeen testasin suksia ja kävelyttelin Nekkua. Onneksi saimme vaihdettua naisten sarjaan, sillä muita junnuja ei kisoihin ollut tulossa. Ennen kisaa jännitti aivan hirveästi, koska en yhtään tiennyt olisiko meillä mahdollisuuksia. Sen tosin tiesin että suunnilleen kaikilla muilla koira olisi Nekkua isompi. Alkuosa radasta oli todella helppoa ja nopeaa. Noin puolessa matkassa tuli yksi ohitus. Siitä alkoi radan hieman mäkisempi osuus, mutta kaiken kaikkiaan latu oli aika nopea ja mäet lyhyitä, mutta jyrkkiä. Tiesin edellispäivältä kun olimme radan kiertäneet että noin puoli kilsaa lopussa on tasaista, joten revitin sitten ihan täysillä ne mäet, koska loppuun ei tarvitsisi säästää voimia kovinkaan paljon. Loppusuoralle tultaessa olinkin aika poikki ja suksi sattui vielä johonkin uraan ja tasapaino tuntui katoavan, mutta päästiin kuitenkin maaliin kunnialla :) Ajasta ja sijoituksesta ei ollut vielä mitään tietoa. Kahviossa istuskellessa meille tuotiin tulostettuna tulokset ja tulos oli aivan mielettömän suuri positiivinen yllätys !! Olimme sijoittuneet pronssille ajalla 12.37, häviten kakkoselle vain reilut 10sek ! En olisi voinut uskoa että me pienen Nekun kanssa aikuisten sarjassa voisimme mitenkään sijoittua niin korkealle. Kova treenaus palkitsi mukavasti näissäkin kisoissa, vaikka pääkisat eivät olleetkaan.
Sunnuntaina oli vuorossa viestit. Naisille ei tullut viestijoukkuetta, koska olin ainut OPKY:n naishiihtäjä kisoissa. Tästä johtuen hiihdin sitten miesten sarjassa. Viestijoukkueeseen tuli vähän muutosta, sillä Rampella oli seuraavat kisat jo niin pian että hän päätti antaa koiran levätä ja kerätä voimia. Rampen tilalle tuli sitten Jouko,Sakun kanssa. Heille oli päätetty avausosuus, me oltiin Nekun kanssa kakkososuudella ja Jyrki ja Brita ankkureina. Joukolla lähtö meni ihan hyvin ja kävin siinä vaiheessa hakemassa Nekun autolta. Laitoin itse sukset jo jalkaan hyvissä ajoin, mutta rataselostuksessa oli sanottu ettei koiraa saa tuoda vaihtoalueelle ennen kun kuulutetaan että oma joukkue on tulossa vaihtoon. Matti piti Nekkua vähän kauempana. Kolme joukkuetta tuli vaihtoon ja sitten kuulutettiin että OPKY:n joukkue on tulossa. Matti ehti vasta tuoda Nekun minun lähelle kun Jouko jo tuli. Säikähdin kauheasti, koska kaikilla muillakin oli kuulutuksen jälkeen ollut hyvin aikaa. Ilmeisesti kuuluttaja oli unohtanut kuuluttaa riittävän ajoissa. Matti repäisi Nekulta äkkiä pannan pois ja lähdin hiihtämään, kiinnittäen samalla vetonarua koukkuun. Sain sen onneksi aika pian paikoilleen ja pääsin ajamaan muita takaa. Eka osuudella kärkeen tuli eroa n. 1.40. Hiihto meni hyvin ja Nekkukin juoksi oikein reippaasti. Saimme kärkeä kiinni noin 50 sekuntia, mutta tulimme vaihtoon silti neljänsinä. Aikamme oli kuitenkin osuuden nopein, 12.19 ! Jyrki pääsi lähtemään vain 25 sekuntia edellisen jälkeen, joten toivoimme vielä että Brita saisi edellä menevistä kiriä ja he saavuttaisivat muut. Brita ei kuitenkaan ollut ihan parhaassa iskussa ja kolme joukkuetta tuli maaliin ennen Britan ja Jyrkin tuloa stadionille. Sijoituimme neljänsiksi, jääden kärjestä 1.06. Kun olimme katsoneet palkintojen jaon, lähdimme ajamaan kotiin. Kiitokset Jyrkille kyydeistä ja kaikille muillekin seurasta!

Lisää kuvia kisoista

23.2.2008: POHJOISMAIDEN MESTARUUSKILPAILUT Ruotsin Jällivaarassa.
Vielä torstaina luulin etten pääsisi koko kisoihin ollenkaan, mutta pitkän taivuttelun jälkeen isä ja äiti suostuivat lähtemään kuskeiksi. Perjantaina lähdettiin matkaan jo päivällä ja matkaan kului n. kuusi tuntia. Majoituimme camping-alueelle rivitalohuoneistoon. Illalla tein vielä lyhyen valmistelevan treenin ja menimme nukkumaan hyvissä ajoin.
Aamulla ei tarvinnut lähteä kovinkaan aikaisin, koska majoituspaikka oli lähellä hiihtostadionia. Kävin heti ilmoittautumassa sekä punnitsemassa Nekun ja pulkan. Käytin myös Nekun eläinlääkärin tarkistuksessa, ennen jonojen muodostumista. Lähtölistasta selvisi että startti on puoli yhdentoista maissa ja lähtisimme A-nuorten kanssa yhteislähtönä, koska muita B-junnuja ei ollut. Kun oli lähdössä testaamaan suksia vajaa tunti ennen starttia, monosta hajosi vetoketju. Sillä ei todellakaan pystyisi hiihtämään, koska se oli ihan löysä. Tilanne tuntui aika epätoivoiselta, koska kenelläkään ei tuntunut olevan minun suksien siteisiin sopivia monoja. Maria onneksi lähti äidin kanssa hakemaan hotellilta omia monojaan. Monojen koko oli sunnilleen sopiva. Onneksi siinä ei tullut ihan hirveä kiire ja ehdin vielä testata suksia, kun piti ottaa myös Marian sukset. Sukset olivat aika paljon liian pitkät ja hiihtäminen niillä tuntui varsin oudolta. Onneksi kuitenkin sain lainaksi ne, muuten ei olisi voinut hiihtää ollenkaan! Nopeasti vietiin pulkka lähtöpaikalle ja piti jo ruveta valmistautumaan starttiin. Lähdössä Nekku meinasi vähän varastaa, mutta päästiin kuitenkin ulkoreunasta, seisojien seasta, ihan hyvin liikkeelle. Jo alussa jätettiin koirakoita taakse ja lähdettiin yhden perään. Aika pian ohitettiin nekin ja pian oltiin karistettu muut kannoilta. Siitä en ollut yhtään varma montako koirakkoa meidän edellä oli, eikä sillä tietysti niin väliäkään, kun ei kilpailtu niitä vastaan. Pulkkavitonen meni tosi hyvin Nekulta. Saavuimme vaihtoon toisina! Oli tosi hieno fiilis, kun yleisö huusi ja kannusti. Tietysti erotuimme seisojien joukosta, koska Nekku on lähes kaksi kertaa pienempi. :) Ajattelin kuitenkin vaihtoon tullessa, että annan Nekun levätä kunnolla, koska oli vielä toinen vitonen edessä. Yritin juottaa Nekkua ja vaikka mitä - siinä meni kamalasti aikaa. Naruosuus meni myös tosi hyvin, sillä loppupuolella vain yksi koirakko sai meidät kiinni. Ne meni ohi, mutta olivat aivan poikki ja jäivät hidastamaan eteen. Menin vielä ohi, mutta tyttö antoi koiran roikkua aivan meidän kannoilla, joten loppusuoralle kaarrettaessa annoin niille tilaa vetämällä Nekun ulkokaarteeseen. Tultiin sitten ihmeellisesti hidastellen maaliin, yksi sekunti heidän jälkeen. Heti kun olimme päässeet maaliin, Anu tuli sanomaan, että tuomari oli päättänyt siirtää meidät A-sarjaan, jos tulisimme kolmen parhaan joukossa maaliin. Eli kun tulimme kolmantena maaliin, se tarkoitti sitä että voitimme A-nuorten sarjasta POHJOISMAIDEN MESTARUUS-PRONSSIA!!! Tunteet oli siinä vaiheessa aika kaksijakoiset, sillä olisihan tuosta voinut vähän aikaisemmin mainita! Annoimme vasiten tietä ja hidastelimme vaihdossa. Ajasta olisi saanut vaikka kuinka paljon pois jos olisin vaan tiennyt kilpailevani jotain vastaan. Fiilis oli silti mahtava, sillä voitimmehan A-nuorten sarjasta PM - pronssia. Olen vielä alaikäinen tuohon sarjaan ja Nekku on seisojia paljon pienempi!! Pulkkakierroksen aika oli 15.54 ja loppuaika oli 30.58. Olen Nekkuun mielettömän tyytyväinen! Nekku oli hirmuisen sisukas juostessaan ihan täysillä koko kympin! Niin monta kertaa mietin ennen kisoja, että loppuuko Nekulta into koko hommaan tuon kympin aikana. Nekulle kymppi on todella pitkä matka. Nekun voimat eivät hiipuneet yhtään, vaikka varpaanväleihin kertyi lumipalleroita ja me ei olla koskaan aikaisemmin reeneissä eikä kisoissa menty yhteen menoon näin pitkää matkaa koirahiihtoa. Oli mielettömän hienoa että kaikki kannustivat ihan täysillä ja kisapaikalla oli niin upea tunnelma. Palkinnot jaettiin vasta illalla, joten äiti, isä ja Nekku lähtivät kotiin jo päivällä. Jyrki lupasi minulle kyydin kotiin palkintojen jaon jälkeen. Tilaisuus oli varsin juhlallinen. Voittajille soitettiin kansallislaulut ja palkintokorokkeet olivat veistetyt lumesta. Harmi vain ettei Nekku ollut enää kisapaikalla pokkaamassa palkintoja minun kanssa. Sen jälkeen lähdettiin heti ajamaan kotiin. Oltiin perillä vasta myöhään yöllä.
Olen hirveän onnellinen että kaikki se työ mitä ollaan Nekun kanssa tehty, juuri näitä kisoja varten, palkittiin tällä tavalla. Tästä täytyy Minnalle välittää jättisuuret kiitokset, sekä tietysti Marialle kiitokset monojen ja suksien lainasta! Isälle ja äidille kiitokset siitä että ovat aina jaksaneet kuskata vaikka iltamyöhään ja istua tunnollisesti odottamassa ladun varressa ne monet monet kerrat! Ja kiitokset kaikille muillekkin jotka ovat minua ja Nekkua kannustaneet eteenpäin!

Kuvat © Seppo Loukkola

9.-10.2.2008: Valjakkohiihtokisat Sundsvallissa.
Perjantaina lähdettiin Minnan, Katrin, Isabellan ja koirien kanssa aikaisin ajamaan kohti Sundsvallia, koska matka aika oli 10 tuntia. Perillä majoituimme keskustassa sijaitsevaan Ibis-hotelliin.
Lauantaina meillä oli vuorossa pulkkavitonen, johon ei ollut valitettavasti muita B-junnuja ilmoittautunut. Startti oli jo puoli kymmenen maissa. Alkuosa ladusta oli tasaista, jonka jälkeen alkoi melko pitkä nouseva osuus. Se oli kuitenkin suurimmaksi osaksi kohtuullisen loivaa nousua. Mäen päältä oli pitkähkö kumpuileva lasku maaliin. Matkalla tuli kaksi ohitustilannetta, joista ensimmäinen meni hyvin, mutta toisessa tyttö ei saanut koiraansa hallittua ja se pääsi näykkäisemään Nekkua. He vielä jäivät melko pitkäksi aikaa hidastelemaan meidän eteen, kohdassa jossa emme pystyneet ohittamaan. Keli oli aika märkä mutta silti melko hyvä. Loppuaika meillä oli 15.46. Olen suoritukseen kohtuullisen tyytyväinen, lukuun ottamatta tuota huonoa ohitusta ja sitä ettei oma hiihto nyt kulkenut aivan parhaiten. Mutta pääasia oli että Nekulla voimat riitti hyvin, vaikka matka oli pisin mitä ollaan pulkalla otettu.
Illalla käytiin ravintolassa syömässä ja kerättiin voimia seuraavaan päivään.
Sunnuntaina matkana oli sama 5km, mutta nyt pelkällä narulla. Tälläkään kertaa ei muita B-junnuja ollut. Startti oli noin puoli 11. Melko heti lähdön jälkeen ohitimme kaksi A-sarja naista, jotka olivat kakkoskierroksella. Loppupuolella yksi koirakko ohitti meidät ja koira pääsi ikävästi kiilaamaan Nekkua ja vähän räyhäsikin. No Nekkuun ei tuntunut kovin paljon vaikuttavan. Hiihto meni itellä tosi huonosti, koska latu oli pehmeä ja mössöinen. Aika 15.21 oli ihan kohtalainen. Nekku juoksi hyvin ja tasaisesti koko matkan.
Viikonloppuun olen melko tyytyväinen, ihan hyvää reeniä tuli. Tämä on vaan niin harmi ettei muita B-junnuja kisoihin uskaltaudu ja joudumme lähes aina hiihtämään Nekun kanssa kahdestaan sarjassamme. Mutta kiitokset järjestäjille hienoista ja runsaista palkinnoista! :) Ja kiitos kaikille seurasta sekä Minnalle kyydeistä!

© Katri Loukusa

Lisää kuvia kisoista

3.2.2008: Koirahiihtokisat Rokualla.
Kisapaikalle mentiin Nekun kanssa Osmon kyydissä. Taas meillä oli startti vasta puoliltapäivin, joten ei tarvinnut kovinkaan aikaisin olla paikanpäällä. Meidät oli siirretty Nekun kanssa A-sarjaan, koska olisimme B-junnuissa olleet ainoita. Eli sijoitukset oli selvillä jo ennen kisaa, koska kisasimme Katria ja Glückiä vastaan. Mutta ei se mitään, hyvää aikaa vaan oli tarkoitus tavoitella. Lähdössä oli onneksi Pete pitämässä Nekkua ettei ilman apua tarvinnut lähteä. Meillä startti oli minuutin Katrin ja Glückin jälkeen. Se sujui ihan hyvin vaikka Nekku kävin vähän kuumana ennen lähtöä. Hiihto kulki edellispäivään verrattuna nyt paljon paremmin, eikä meillä kummallakaan tuntunut painavan eilisen yhdistetty. Nekku veti koko lenkin hienosti ja melko loppupuolella saimme Joukon ja Sakun näköetäisyydelle. Stadionille kaarrettaessa Jyrki ja Brita tulivat vielä kakkoskierrokselta sivultapäin meidän eteen, mutta Nekku ohitti hyvin. Loppusuora saatiin hyvin kiriä vierellä olleista Joukosta ja Sakusta sekä perässä tulleista Jyrkistä ja Britasta. Olin oikein tyytyväinen suoritukseen, itsellä hiihto kulki ja Nekku juoksi ihan täysillä koko matkan eikä ollut edes kovin poikki maalissa. :) Loppuaika oli silti melkoinen yllätys, 13.55. En olisi kyllä ihan uskonut että parantuisi tuon verran viime vuoden 15.15:sta. Meidän sarjan jälkeen oli taukoa ja sitten oli vielä harrastussarjat. Kun kaikki koirakot oli maalissa ja ajat saatu, jaettiin palkinnot. Lisäksi palkittiin edellispäivältä luokkien nopeimmat vaihtajat, eli siis ketkä olivat nopeimmin irrottaneet pulkan yhdistetyssä. Myös kumpanakin päivänä kisanneet koirat saivat palkinnon. Kun kaikki nämä oli jaettu, lähdettiin kotiin. Kiitos Minnalle ja Osmolle kyydeistä, sekä kiitokset järjestäjille! Oikein kiva viikonloppu!

© Mari Moisala

2.2.2008: Yhdistetyn kisat Rokualla.
Kerrankin sai aamulla nukkua pitkään, kun vasta puoli yhdeksältä lähdettiin kisoihin. :) Mentiin taas omalla autolla äidin ja isän kanssa. Kisapaikalla piti ensimmäisenä käydä punnitsemassa pulkka ja Nekku, sekä tarkistuttaa että Nekku on kisakunnossa. Startit oli A-sarjoilla klo 11 alkaen ja B- ja junnusarjalla klo 12 alkaen. Eli meillä oli hyvin aikaa ennen omaa lähtöä. Tänä vuonna olin hyvissä ajoin lähtöpaikalla valmiina, toisin kun viime vuonna, jolloin olin viimeiseen asti etsimässä Nekulle pitäjää lähtöön ja myöhästyinkin vielä loppujen lopuksi. Meillä lähtö oli tasan kahdeltatoista eli tauon jälkeen ekoina, mutta se ei Nekkua haitannut. Eikä myöskään pulkka mitenkään haitannut, vaikka eka kisa Nekulla pulkan kanssa. Lähtö sujui ongelmitta ja eka kiekka pulkan kanssa meni hyvin siihen asti kun tultiin stadionille. Juuri stadikalle tultaessa on risteys josta ollaan aina reeneissä menty vasemmalle, mutta nyt olisikin pitänyt mennä oikealle, jota Nekku ei käsittänyt käskyistä huolimatta. Kun Nekku tajusi menevänsä eri suuntaan kun minulla sukset liukui, se oikaisi lumen poikki, josta seurauksena pulkka kellahti kumoon. Meidän piti sitten pysähtyä että sain pulkan käännettyä takaisin oikeinpäin. Siinä sähläyksessä Nekun jalka meni aisan väärälle puolelle enkä huomannut sitä ennen kuin oltiin jo lähdetty liikkeelle. Ei auttanut muu kuin pysähtyä uudelleen ja oikoa Nekku aisojen väliin kunnolla. Sitten kaarrettiinkin jo vaihtoalueelle. Nekku meni yllättävän hyvin suoraan merkkikeppejen väliin ja pysähtyi heti käskystä. Vaihto sujui nopeasti, 27 sekuntia vaikka yritinkin vähän hidastaa että Nekku saisi lepotauon. Sitten vielä toinen kierros, ilman pulkkaa. Kaikki meni ihan ok, paitsi lähellä maalia olevassa pitkässä jyrkässä ja tosi uuvuttavassa nousussa eräs koirakko tuli viereisellä ladulla meitä vastaan ja Nekku rupesi vähän katselemaan, mutta veti kuitenkin ihan hyvin. Maaliin asti riitti hienosti Nekulla voimat, vaikka keli oli todella raskas. Aikaan olen ihan tyytyväinen, 17.22. Ihan mukava ensimmäinen yhdistetyn suoritus. Oltiin Nekun kanssa ainoita sarjassa eli siis ei taaskaan tullut SM-arvoa tähän sarjaa, vaikka kisat olivat yhdistetyssä SM:t. Kiitokset kaikille seurasta, mukava kisapäivä!

© Katri Loukusa

Lisää kuvia kisoista

26.1.2008: Koirahiihtokisat Rovaniemellä.
Kisoihin lähdettiin tällä kertaa äidin ja isän kanssa omalla autolla. Minna, Katri ja Amanda eivät päässeet kisoihin koiran sairastumisen ja kyytiongelmien takia, joten olimme Nekun kanssa ainoita nuorten sarjassa. Kisat olisivat olleet SM-kisat, mutta SM-arvoahan ei kisalle tule ellei ole vähintään kolme kilpailijaa. Tavoitteena oli siis parantaa viime vuoden aikaa. Ennen startteja ei ollut kovinkaan paljon aikaa, mutta ehdin kuitenkin ihan hyvin verrytellä Nekun ja itseni. Startti meni ihan kohtuullisen hyvin vaikka lähtösuora oli hieman möykkyinen. Melko alussa, noin vajaan kilsan hiihdon jälkeen tuli ensimmäinen ohitus. Nekku meni hyvin ohi edes katsomatta toista koiraa. Lähes heti perään tuli toinenkin ohitustilanne, joka sekin meni hyvin. Tämän jälkeen alkoi ladun vaativin osuus joka nousi Ounasvaaran rinnettä mutkitellen. Onneksi sen jälkeen oli myös pitkä lasku jossa sai mukavasti palautella jalkoja. Lähellä loppua oli vielä yksi jyrkkä nousu jonka jälkeen laskettiin stadionalueelle, joka piti vielä kiertää ympäri ennen maaliin tuloa. Nekku juoksi tosi hienosti koko matkan maaliin saakka vaikka itsellä ei hiihto ihan parhaalla mahdollisella tavalla kulkenut koska latu oli todella pehmeä ja upottava. Aika parani kuitenkin kivasti, nyt 15.12, kun viime vuonna paremmalla kelillä 15.53. Kun kaikki sarjat oli hiihdetty, jaettiin palkinnot. Kiitokset RPKK:lle mukavista kisoista ja palkinnoista!

© Kauko Majanen

Lisää kuvia

Kaikki tulokset